Uni ja kehollisuus – viisi kehotietoisuusharjoitetta

Uni on keskeinen keho-mielen palautumista ja hermoston latautumista lisäävä tekijä. Ymmärrys hermoston ja aivojen toiminnasta on noussut tärkeäksi osaksi univaikeuksien ymmärtämistä ja hoitoa. Kyky tunnistaa oma kehollinen vireystila päivän aikana ja säädellä sitä vaikuttaa suoraan uneen ja palautumiseen. Monesti univaikeuksista kärsivillä on​ jo​ paljon tietoa uneen liittyvistä mielenhallintakeinoista, mutta keholliset unen säätelykeinot ovat usein vähäisiä. 

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, miten kehollinen lähestymistapa voi tukea unen laatua, rauhoittaa hermostoa ja vahvistaa turvallisuuden kokemusta. Lisäksi käsitellään sitä, miten univaikeudet näkyvät kehossa ja miten kehon tuntemusten havainnoinnin avulla voidaan löytää uusia keinoja palautumisen tueksi. Lopussa esitellään muutamia käytännön harjoitteita ammattilais​i​lle. 

Uni kehollisena ilmiönä 

Uni ei ole pelkästään mielen tila, vaan syvästi kehollinen prosessi. Hermoston rauhoittuminen jo alkuillasta helpottaa, lihasjännitysten hellittymistä ja hengityksen tasaantumista, ja siten valmistaa paremmin uneen, kun sen aika tulee. Keho “antaa luvan” uneen silloin, kun ihminen tuntee olonsa riittävän turvalliseksi. 

Jos keho on ylivireä, levoton tai jännittynyt, uni ei pääse käynnistymään luonnollisesti. Tällöin pelkkä ajattelun rauhoittaminen tai ajatusten muuttaminen ei riitä, vaan tarvitaan kehon kautta tapahtuvaa säätelyä. 

Keholliset tekijät univaikeuksissa 

Univaikeudet näkyvät usein kehollisesti esimerkiksi 
– levottomuutena​,​ 
– pinnallisena hengityksenä​,​ 
– lihasjännityksinä ja 
– vaikeutena löytää mukavaa asentoa​.​ 

Keho voi kantaa kuormitusta, joka ei ole vielä tullut tietoiseksi ajatuksen tasolla. Esimerkiksi huoli tai käsittelemätön tunne voi ilmetä kehossa levottomuutena illalla, vaikka ihminen ei osaisi nimetä syytä sille. 

Kehollinen työskentely auttaa tunnistamaan näitä signaaleja ja luomaan yhteyttä siihen, mitä kehossa tapahtuu juuri ennen nukahtamista. 

Kehollisuus rauhoittumisen tukena 

Kehon kautta voidaan vaikuttaa suoraan hermoston tilaan. Rauhoittuminen ei tapahdu pakottamalla tai suorittamalla sitä, vaan tarjoamalla keholle kokemuksia, jotka viestivät turvaa. 

Esimerkkeinä: 
–sydämen toimintaan havahtuminen 

–hengityksen hidastaminen 

–kehon painon tunteminen alustaa vasten 
–huomion siirtäminen kehoon tai kehosta pois, liittyen aktiivisena olevaan vireyden tilaan. 

Jo pienet muutokset, kuten kehon rytminen liike, voivat auttaa aivoja ja hermostoa rauhoittumaan sekä vahvistaa turvallisuuden kokemusta. Myös uloshengityksen lempeästi tapahtuva  pidentäminen huokauksen avulla voi aktivoida parasympaattista hermostoa ja valmistaa kehoa uneen. 

Uni, turva ja hermoston säätely 

Turvallisuuden kokemus on keskeinen edellytys unelle. Jos keho on valppaustilassa, se ei siirry lepoon, vaikka olosuhteet olisivat ulkoisesti rauhalliset. 

Kehollinen työskentely voi auttaa rakentamaan tätä turvaa: 
– ympäristön hahmottaminen (kokemus turvasta näkö- ja kuuloaistin kautta) 
– kehon rajojen tunnistaminen 
– maadoittuminen 

Ammattilaisen rooli on auttaa asiakasta löytämään keinoja, jotka lisäävät kehon kokemaa turvallisuutta ilman pakottamista. 

Kehollinen lähestymistapa ja unen tukeminen käytännössä 

Kehollinen lähestymistapa voi syventää ymmärrystä univaikeuksista ja tuoda uusia keinoja niiden käsittelyyn. Moni kokee, että kehon kautta työskentely avaa sellaista ymmärrystä, johon pelkkä unihygienia ei riitä. 

On kuitenkin tärkeää muistaa, että kehollisuus ei ole yksittäinen ratkaisu, vaan yksi vaikuttava osa laajempaa kokonaisuutta. Kehollinen lähestymistapa voisi olla se ensimmäinen konkreettinen keino saada kokemus rauhoittumisen ja turvan tilasta.  

Keskeisiä kehotietoisuusharjoitteita unen tueksi 

1. Hyvä uni alkaa aamusta. 

Aamulla kehoon ladataan niitä voimavaroja joita päivällä tarvitaan. Tutki miten lataudut: tekemällä, olemisella, pohtimalla uutta vai seurallisuuden avulla.  

  
2. Rauhoittava hengitys 

Hengitä omalla tavallasi rauhallisesti sisään ja anna uloshengityksen virrata huokaisulla ulos.  

3. Jännityksen ja rentouden erottaminen 

Käy kehoa läpi ja huomaa, missä on jännitystä. Etsi liikettä​,​ joka purkaa jännitystilaa. Liike voi olla esimerkiksi keinuttavaa, joka useimmilla luo kehollista turvan kokemusta.  

4. Pysähtyminen ennen nukahtamista 

Pysähdy hetkeksi ennen unta: 
Miltä keho tuntuu juuri nyt?  
Pelkkä huomioiminen voi jo rauhoittaa aktiivisia aivoaaltoja. 

5. Lempeä kiertoliike 
Selinmakuulla anna polvien kallistua rauhallisesti sivulle ja käännä päätä vastakkaiseen suuntaan. Liike tehdään luonnollisesti virtaavan hengityksen tahdissa. Jää hetkeksi asentoon, tunnustele kehoa ja palaa hitaasti takaisin. ​Toista molempiin suuntiin haluamasi määrä, jo muutama liike riittää. ​Tämä liike rauhoittaa ja vapauttaa jännityksiä. 

Kirjoittaja:

Ulla Ollikkala 

Fysioterapeutti (AMK), psykofyysinen fysioterapia, unettomuusterapeutti (CBT-I), ammatillinen opettaja (AmO), palautumisen asiantuntija 

Katso aiheeseen liittyvät koulutukset Koulutuskalenterista ja ilmoittaudu ajoissa mukaan!

Verkkokoulutukset myös Koulutuskalenterissa, osta paikka ajoissa:

Siirry takaisin sivun alkuun