“Haluan päästä eroon ahdistuksesta.”
“Kunpa en ajattelisi tätä koko ajan.”
“Haluaisin tehdä niin, mutta…”
Tällaiset lauseet ovat tuttuja varmaankin kaikille asiakastyötä tekeville. Kun jokin tunne tai ajatus tuntuu epämiellyttävältä, ihmismieli alkaa pyrkiä siitä eroon tai ainakin etäämmälle. Joskus olon helpottamisesta muodostuu niin tärkeä tavoite, että elämä alkaa vähitellen järjestyä sen ympärille. Syntyy sitku-elämää: sitku ahdistus helpottaa, sitku uskallan enemmän, sitku löydän motivaation.
Tämä voi näkyä hyvin konkreettisesti. Asiakas saattaa hyvinkin tietää, mitä hänen tulisi tehdä: soittaa tärkeä puhelu, pyytää kaveria kahville tai työskennellä tärkeän työtehtävän parissa, mutta asiat jäävät silti tekemättä. Välttely, lykkääminen, varmistelu tai tilanteen loputon miettiminen voivat kaikki helpottaa oloa hetkeksi. Pidemmällä aikavälillä ne vievät asiakasta usein kauemmas siitä, millaista elämää tämä todella haluaisi elää, ja epämiellyttävät tuntemukset vain voimistuvat. Tilanne alkaa tuntua toivottomalta: “Olen yrittänyt kaikkea eikä mikään auta!”
Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) lähestyy ihmiselämän haasteita hieman eri suunnasta. Epämiellyttävistä sisäisistä tuntemuksista ei pyritä pääsemään eroon, vaan niiden kanssa harjoitellaan tulemaan toimeen niin, ettei niiden olemassaolo estä ihmistä tekemästä hänelle tärkeitä asioita. HOT-työskentelyn johtotähtenä on auttaa ihmistä elämään arvojensa mukaista elämää ja omistautumaan aktiivisesti niille asioille, jotka ovat tälle merkityksellisiä. Tämä edellyttää usein erilaisten mielen varoitusten kohtaamista. Taitoa huomata omat mielensisäiset tuntemukset, tehdä niille tilaa ja valita, kuinka haluaa kyseisessä tilanteessa toimia, kutsutaan psykologiseksi joustavuudeksi. Kun tutkijat ovat tarkastelleet, millaiset psykologiset muutosprosessit selittävät psykososiaalisten hoitojen tuloksia, psykologiseen joustavuuteen liittyvät prosessit ovat nousseet tutkimuksissa erityisen vahvasti esiin (Hayes ym., 2022). Psykologinen joustavuus on tutkimuksissa yhdistetty vähäisempään psyykkiseen kuormitukseen sekä parempaan toimintakykyyn ja elämänlaatuun (Macri & Rogge, 2024; García-Torres ym., 2025; Ong ym., 2024).
HOT on prosessipohjainen hoitomuoto, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisen käyttäytymistä tarkastellaan diagnoosien sijaan ensisijaisesti hyvinvointiin ja toimintaan yhteydessä olevien prosessien kautta. Havaintojen pohjalta valitaan työskentelyn keinoja ja pohditaan, mikä auttaisi juuri tätä ihmistä eteenpäin. Prosessipohjaista HOT-työskentelyä voidaan soveltaa monenlaiseen ihmisten parissa tehtävään työhön hoitotyöstä HR-tehtäviin. Päällisin puolin tilanteet voivat näyttää hyvinkin erilaisilta, mutta niiden taustalta löytyy samankaltaisia ihmisyyden ilmiöitä.
Hyväksymis- ja omistautumisterapia tarjoaa puitteet työskentelylle
Kun tiedämme, millaiset prosessit tukevat hyvinvointia ja miten niihin voi vaikuttaa, voimme hyödyntää tätä tietoa tilanteen kartoittamisessa, työskentelyn suunnittelussa ja tulosten arvioinnissa. Se myös auttaa rajaamaan ja suuntaamaan yhteistä tekemistä. Selkeät tavoitteet ja niiden välivaiheet tekevät edistymisen näkyväksi. Jos työskentely jumittaa, voidaan pysähtyä tutkimaan, mikä asiakkaan toiminnan tielle edelleen nousee.
- Onko askel liian suuri?
- Onko suunta asiakkaalle oikeasti tärkeä?
- Millaisia ajatuksia, tunteita tai fyysisiä tuntemuksia toiminta herättää?
Paperilla psykologinen joustavuus kuulostaa yksinkertaiselta: huomaa, mitä tapahtuu, ja valitse, miten haluat toimia. Usein tämä onkin helppoa, ja ihminen toimii haluamallaan tavalla asiaa sen suuremmin ajattelematta, mutta välillä sisäiset tuntemukset nousevat tekemisen tielle. Tällöin itselle tärkeä tekeminen muuttuukin vaikeaksi, välillä lähes mahdottoman tuntuiseksi. HOT-työskentely auttaa näissä hetkissä. Asiakkaan tai valmennettavan kanssa voidaan opetella toimimaan hänelle tärkeällä tavalla yksi pieni askel kerrallaan hyväksyen lempeästi kaikenlaiset tilanteessa ilmaantuvat tuntemukset. Toiston myötä taito vahvistuu. Tällöin sisäiset tuntemukset eivät saa ihmistä enää niin tiukasti valtaansa, ja askelten ottaminen helpottuu.
Kirjoittaja:
Janna Meunier
Psykologisen joustavuuden sanansaattaja
Psykologi, kognitiivisen käyttäytymisterapian kouluttajapsykoterapeutti, työnohjaaja ja tietokirjailija
- Lähteet:
- García-Torres, F., García-Carmona, M., Gómez-Solís, Á., Jurado-González, F., Jablonski, M., Jaén-Moreno, M. J., & Aranda, E. (2025). Anxiety, depression, quality of life and the mediating role of psychological flexibility: A study on Spanish cancer patients. Scientific Reports, 15, Article 22530. https://doi.org/10.1038/s41598-025-06942-6
- Hayes, S. C., Ciarrochi, J., Hofmann, S. G., Chin, F., & Sahdra, B. (2022). Evolving an idionomic approach to processes of change: Towards a unified personalized science of human improvement. Behaviour Research and Therapy, 156, Article 104155. https://doi.org/10.1016/j.brat.2022.104155
- Macri, J. A., & Rogge, R. D. (2024). Examining domains of psychological flexibility and inflexibility as treatment mechanisms in acceptance and commitment therapy: A comprehensive systematic and meta-analytic review. Clinical Psychology Review, 110, Article 102432. https://doi.org/10.1016/j.cpr.2024.102432
- Ong, C. W., Barthel, A. L., & Hofmann, S. G. (2024). The relationship between psychological inflexibility and well-being in adults: A meta-analysis of the Acceptance and Action Questionnaire. Behavior Therapy, 55(1), 26–41. https://doi.org/10.1016/j.beth.2023.05.007
