Arkielämässä käsittelemme, havainnoimme ja keräämme jatkuvasti tietoa ympäriltämme. Kuulo- ja/tai näkövammaisen henkilön on puutteellisesta tai puuttuvasta aistitoiminnosta johtuen vaikeaa kerätä tietoa. Liikuntavammaisella henkilöllä saattaa olla vaikeus kerätä ja jakaa tietoa toisen ihmisen kanssa ja kehitysvammaisen henkilön vastaavasti vaikea käsitellä tietoa. Aistimonivammaisuus on kokonaisuudessaan yhdistelmävamma, jossa voi olla yhtaikaa sekä vaikeus saada tietoa, jakaa tietoa, käsitellä tietoa että vaihtaa ajatuksia. Aistimonivammaisella on siis moninkertaiset haasteet ja esteet oppimiseen ja osallistumiseen.
Kuntoutuksen parissa toimivilla ammattilaisilla on merkittävä vaikutus vaikeavammaisten ja vaikeimmin aistimonivammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä mielekkään elämän ja sujuvan arjen rakentamiseen.
“Emme voi vaikuttaa vammaisuuteen sinänsä, mutta voimme vaikuttaa paljon aistimonivammaisen lapsen ja nuoren kokonaiskehitykseen ja elämänlaatuun luomalla edellytyksiä toimijuudelle,” puheterapeutti Marja Liikanen ja fysioterapeutti Nita Tolvanen toteavat.
Miten voimme tukea vaikeavammaisen henkilön toimijuutta, osallistumista ja vuorovaikutusta?
Aistimonivammainen lapsi ja nuori kehittyy perheensä ja muiden lähi-ihmistensä varassa. Kuntoutuksen, varhaiskasvatuksen ja opetuksen keskeisenä tavoitteena on saada lapselle toimiva yhteys toiseen ihmiseen sekä löytää lapsen tapa oman tahdon ilmaisemiseen. Osallisuuden ja toimijuuden toteutuessa on lapsella keinoja tehdä joissain asioissa omia valintoja ja päätöksiä. Hän voi kokea osallisuutta sekä osallistua ja toimia mahdollisimman yhdenvertaisena oppijana omassa ryhmässään päiväkodissa tai koulussa. Tärkein tavoite toki on lapsen ja perheen hyvä arki: ilo, vuorovaikutus, yhteiset puuhat ja arjen sujuminen.
Kuntoutus alkaa usein fysioterapiasta. Fysioterapeutti toimii merkittävässä roolissa motoristen taitojen kehittymisen tukemisessa, mutta myös ensimmäisen kehollisen liikkeen löytämisessä, jonka kautta lapsi voi oppia vastaamaan ja osallistumaan. Mitä varhaisemmin aktiivinen liike löytyy ja sen kautta lapselle kehittyy ymmärrys mahdollisuudesta vaikuttaa ja osallistua, sitä paremmat edellytykset on mielekkään vuorovaikutuksen ja arjen rakentumiselle. Sen löytäminen ei ole koskaan liian myöhäistä ja tähän voivat perheen ja lapsen apuna vaikuttaa kaikki yhteistyössä toimivat henkilöt – opettajat, kuntouttajat, avustajat ja muut läheiset.
