Kuntoutus NYT 27 -tapahtuman kouluttajat

Ilmoittaudu mukaan – nyt early bird hinnalla!

Katso ohjeet ilmottautumiseen ja varaa paikkasi pian!

Tutustu ohjelmaan!

Tutustu tapahtuman mielenkiintoiseen ohjelmaan.

KOULUTTAJA

Laura Mannila

Laura Mannila on psykoterapeutti, työnohjaaja, kouluttaja ja tietokirjailija. Hän on erikoistunut psykofyysiseen psykoterapiaan ja työnohjaukseen. Lisäksi hän on opiskellut luonto- ja eläinavusteisia työskentelytapoja, erikoistuen hevosavusteisuuteen, ja työskentelee vastaanoton lisäksi luonto- ja talliympäristöissä.

Psykoterapiatyön lisäksi Laura toimii työnohjaajana useissa sote-alan organisaatioissa sekä kouluttajana psykofyysisen psykoterapian perus- ja syventävissä koulutuksissa sekä luontolähtöisessä, psykofyysisessä työnohjaajakoulutuksessa. Näiden lisäksi hän toteuttaa tilauskoulutuksia aiheinaan mm. kehotietoisuus, vuorovaikutustaidot, turvallisuus, traumatietoisuus, tunnetaidot sekä kokonaisvaltainen, planetaarinen lähestymistapa. Hän on myös kirjoittanut tietokirjan ”Kehomieli, lauma ja luonto – Katkenneiden yhteyksien jäljillä” (Tuumakustannus 2025) sekä toiminut kirjoittajana useammissa yhteisteoksissa ja julkaisuissa.

Laura osuudet ovat ohjelmassa torstaina:

Keho ja mieli vai sittenkin kehomieli?

Vaikka kehon ja mielen yhteydestä puhutaan yhä enemmän, ajattelemme niitä edelleen usein erillisinä. Todellisuudessa kehomieli on erottamaton kokonaisuus, jossa keholliset tuntemukset, tunteet, ajatukset ja eletty suhdehistoria kietoutuvat toisiinsa. Olemme osa elävää verkostoa, jossa olemassaolomme kietoutuu muihin ihmisiin, muunlajisiin olentoihin ja koko ekosysteemiin. Kehotietoisuus auttaa meitä tunnistamaan omia tarpeitamme ja sovittamaan niitä ympäristön muuttuviin olosuhteisiin. Silti yhteys omaan kehoon ja sen viesteihin on monella heikentynyt. Luennolla pohditaan, miten voimme löytää uudelleen yhteyden itseemme ja ymmärtää syvemmin olemassaolomme kietoutuneisuutta elämän keskinäisriippuvuuksien verkkoon.

Katkennut yhteys. Miten auttaa asiakasta kehon ja kokemuksen äärelle?

Miten tukea asiakasta, jonka yhteys omaan kehoon, tuntemuksiin ja tarpeisiin on heikentynyt tai katkennut? Entä kun asiakas ei tunnista kehonsa viestejä tai löydä niille sanoja, tai sanallinen työskentely ei tunnu vievän eteenpäin? Työpajassa tutkitaan kokemuksellisesti, miten asiakasta voidaan auttaa palaamaan tässä ja nyt tapahtuvan kokemuksensa äärelle ja miten kehotietoisuutta voidaan vahvistaa terapeuttisessa ja muussa kuntoutuksellisessa työskentelyssä turvallisesti ja riittävän pienin askelin. Psykofyysisen työskentelyn perustana ovat työntekijän oma kehotietoisuus sekä kyky havainnoida ja säädellä tilannetta yhdessä asiakkaan kanssa. Kehollinen työskentely ei ensisijaisesti perustu tekniikoihin tai harjoituksiin, vaan sen ytimessä ovat turvallinen yhteistyösuhde, läsnäolo ja kanssasäätely.

Kouluttaja

Janna Meunier

Janna Meunier on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti (kognitiivinen käyttäytymisterapia) ja työnohjaaja. Janna on arvojen mukaisen elämän ja erityisesti sen tielle tulevien mielensisäisten esteiden asiantuntija. Hän on kiinnostunut hyvinvointiin ja käyttäytymiseen vaikuttavista prosesseista sekä siitä, miten näihin prosesseihin vaikuttamalla voidaan auttaa ihmistä elämään itsensä näköistä elämää. Janna on kirjoittanut tietokirjat Mielen jumeista joustavuuteen: Kuinka tulla toimeen epävarmuuden kanssa (2023) ja Odotusten voima: Tarina, jonka kerrot itsellesi (2026).

Jannan osuus on ohjelmassa torstaina: Mieli ennakoimassa tulevaa. Miten odotukset, kehon tuntemukset ja tulkinnat muovaavat kokemustamme?

Puheenvuorossa tarkastellaan mielen ja kehon vuorovaikutusta, tunteiden rakentumista ja odotusten itseään vahvistavaa kehää. Miten odotuksemme vaikuttavat siihen, millaisena näemme itsemme, muut ihmiset ja maailman? Voimmeko luottaa kehomme tuntemuksiin tai mielemme ennusteisiin siitä, mikä meille on hyväksi? Entä miten voimme oppia tunnistamaan odotustemme vaikutuksia ja tekemään tietoisempia, hyvinvointiamme tukevia valintoja?

Kouluttaja

Satu Halonen

Satu Halonen on tehnyt kliinisen psykologin työtä kuntouttavalla otteella mm. erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja heidän perheidensä parissa sekä erikoissairaanhoidossa psykiatrian avohoidossa aikuisasiakkaiden kanssa yhteensä yli 30 vuoden ajan. Hänellä on taustallaan myös ratsastusterapeutin koulutus ja kuntoutuksen palveluntuottajana toimiminen. Psykofyysisen psykoterapian nelivuotiset syventävät opinnot johtivat hänet väitöskirjatutkijan polulle. Tutkimuksen tuloksena on syntynyt vuonna 2026 väitöskirja nimeltään ”Psykoterapeuttien interoseptiivinen tarkkuus ja tietoisuus – Yhdistämässä terapeuttista allianssia, psykofysiologiaa ja merkittävien hetkien tutkimusparadigmaa”. Tällä hetkellä Satu Halonen toimii Jyväskylän yliopistossa yliopistonopettajana kliinisen psykologian sektorilla.

Satun osuus on ohjelmassa torstaina: Kuntouttajan interoseptio työvälineenä ja osana työhyvinvointia

Esitys avaa interoseptiota eli objektiivisesti mitattavaa kehoaistia ja subjektiivisesti koettua kehotietoisuutta käsitteiden määrittelyn ja erilaisten mittaamistapojen kautta. Esityksessä käsitellään myös kehotietoisuuden roolia yhteistyösuhteen muodostamisessa ja ylläpitämisessä asiakkaan kanssa. Esimerkkinä tutkimustulokset psykoterapeuttien työstä, jotka ovat monilta osiltaan yleistettävissä muihinkin terapeuttisiin hoito- ja kuntoutuskonteksteihin. Lisäksi tuodaan esille kehollisuuden yhteys kuntouttajan työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin.

kouluttaja

Mia Vauhkonen

Mia Vauhkonen, LT, erikoistuva lääkäri. Mia on valmistunut 2021 Tampereen lääketieteellisestä ja väitellyt tohtoriksi toukokuussa 2026 työuupumusoireiden vaikutuksista aivojen toiminnanohjaukseen sekä kehoon. Samalla tutkittiin ihon läpi annettavan vagushermostimulaation vaikutuksia toiminnanohjaukseen. Kliinistä työtä Mia on tehnyt viime vuodet kirurgialla ja tammikuusta 2027 alkaen käsikirurgialla, minne hän erikoistuu.

Mian osuus on ohjelmassa torstaina: Miksi keho reagoi tunteisiin – autonomisen hermoston toiminnan perusteita

Esityksessä luodaan yleiskuva autonomisen hermoston toiminnasta ja säätelystä. Esityksen tarkoitus on valottaa mielen ja kehon yhteyttä aivojen toiminnanohjaus- ja tunnetoimintojen sekä autonomisen hermoston vuorovaikutuksen kautta.

Kouluttaja

Karita Palomäki

Karita Palomäki on pääkaupunkiseudulla toimiva psykofyysinen fysioterapeutti, työnohjaaja ja kouluttaja, joka on erikoistunut mm. psykofyysisen kivunhoidon kehittämiseen. Lisäksi hän on kirjoittanut kolme omaa kirjaa ja ollut mukana lukuisissa tietokirjaprojekteissa, joista viimeisimmässä Psykofyysinen fysioterapia -kirjassa hän oli yksi toimituskunnan jäsenistä.

Karita on mukana torstain rinnakkaisohjelmassa: Monioireinen asiakas terapeutin vastaanotolla – esimerkkinä uupumuksen, unihäiriöiden, ahdistuksen sekä kivun ja liikkumisen pelon yhtälö

Monioireisen asiakkaan tilanteessa erilaiset fyysiset, psyykkiset ja toimintakykyyn liittyvät oireet voivat kietoutua yhteen tavalla, joka haastaa sekä asiakkaan että kuntoutuksen ammattilaisen. Luennolla tarkastellaan, miten monioireisuutta voidaan ymmärtää ja ottaa huomioon laajemmin, ja miten ammattilainen voi jäsentää asiakkaan tilannetta sekä löytää tarkoituksenmukaisia työskentelyn lähtökohtia. Luennolla aihetta konkretisoidaan case-esimerkillä, jossa asiakkaan oireita ovat uupumus, unihäiriöt, ahdistus sekä kipu ja liikkumisen pelko.

KOULUTTAJA

Ulla Ollikkala

Ulla Ollikkala on kokenut fysioterapeutti, ammatillinen opettaja ja kouluttaja, jonka erityisosaamista ovat psykofyysinen fysioterapia, hermoston toiminta, uni ja palautuminen. Hän yhdistää työssään tutkitun tiedon ja vuosikymmenten kokemuksen sekä tarkastelee ihmisen hyvinvointia kehon, mielen ja ympäristön vuorovaikutuksena.

Ulla on mukana torstain rinnakkaisohjelmassa: Kokonaiskuormitus, uupumus ja palautuminen – Miten terapeutti voi vaikuttaa?

Kokonaiskuormitusta tarkastellaan kehon, hermoston ja psykofyysisen fysioterapian näkökulmasta – kohti käytännön toimijuutta asiakkaan kuormituksen, latautumisen ja palautumisen äärellä. Keskiössä ei ole ainoastaan se, miksi ihminen kuormittuu tai uupuu, vaan erityisesti se, miten kuntoutuksen ammattilainen voi tunnistaa kuormituksen ja latautumisen ilmiöitä sekä tukea asiakkaan palautumista käytännön työssä

KOULUTTAJA

Maisa Lehtinen

Maisa Lehtinen on työelämään erikoistunut psykologi (PsM) ja business coach, jonka sydäntä lähellä ovat hengitykseen ja luontoon liittyvät teemat.

Maisa on mukana torstain rinnakkaisohjelmassa : Mitä kehoni kertoo? Kokeile, havainnoi ja löydä oma tapasi säädellä

Mitä tapahtuu omassa kehossa, kun asiakas tulee vastaanotolle kiihtyneenä, surullisena, pelokkaana tai hyvin kuormittuneena? Entä jos huomaan itse jännittyväni, hengitykseni muuttuvan tai kehoni menevän “valmiustilaan”? Oman kehon reaktiot voivat olla ammattilaiselle tärkeää informaatiota. Niitä ei kuitenkaan tarvitse joko ohittaa tai ottaa automaattisesti totuutena. Olennaista on oppia havainnoimaan, säätelemään ja tutkimaan niitä uteliaasti.

Työpajassa osallistujat pääsevät havainnoimaan, säätelemään ja tutkimaan omassa kehossa tapahtuvia reaktioita turvallisten ja helposti sovellettavien harjoitusten avulla. Työpajan keskiössä ei ole oikea tai väärä tapa hengittää tai säädellä itseään, vaan oman kehon havainnointi: mitä huomaan, mikä muuttuu ja mikä auttaa juuri tässä tilanteessa? Työpaja on luonteeltaan käytännönläheinen ja kokemuksellinen.

Kouluttaja

Janne Toivonen

Janne Toivonen on toimintaterapeutti, toimintaterapiayrittäjä ja kouluttaja, jonka erityisosaamista on työskentely neurokirjon lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Hän hyödyntää luonto- ja seikkailulähtöisiä menetelmiä päivittäin osana tavoitteellista toimintaterapiatyötä asiakkaiden omissa arkiympäristöissä.

Janne on mukana torstain rinnakkaisohjelmassa: Ympäristö terapiasuhteen kolmantena osapuolena

Miten tarkoituksellisesti valittu luonto- tai seikkailuympäristö muuttaa terapeutin ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta verrattuna tavanomaisiin arjen toimintaympäristöihin? Huomio suuntautuu yhteiseen ympäristöön, liikkeeseen ja tekemiseen: terapeutti ei ole vain havainnoija tai asiantuntija, vaan rinnalla kulkeva kokija. Tämä voi tasapainottaa valta-asetelmaa, lisätä vastavuoroisuutta ja mahdollistaa spontaanimman kohtaamisen. Samalla asiakkaalle avautuu tilaa tehdä valintoja, aloitteita ja vaikuttaa toiminnan etenemiseen, mikä voi vahvistaa hänen toimijuuttaan ja käsitystään itsestään pystyvänä toimijana.

KOULUTTAJAT

Lotta Krohn ja Kristiina Räisänen

Kristiina Räisänen ja Lotta Krohn ovat Suomen ensimmäiset luontopuheterapeutit, joilla on pitkä kokemus puheterapiatyöstä ja eläinavusteisuudesta erilaisten asiakkaiden ja ryhmien kanssa. Kristiina ja Lotta ovat idearikkaita visiönäärejä ja luovia tuotekehittäjiä, joille luonnon vaaliminen ja eläinten hyvinvointi ovat sydämen asioita. Vuonna 2019 he aloittivat yhteisen luonto-ja eläinavusteisen ryhmäpuheterapia-konseptin kehittämisen, joka loi pohjan Kasvun Kartano Oy:lle ja Puhu pihalla -ohjelmalle. Kristiina ja Lotta haluavat tuoda luonnon lähelle myös kuntoutustyössä ja auttaa kaikkia hyötymään luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Lotta ja Kristiina ovat mukana torstain rinnakkaisohjelmassa: Puhu pihalla – luonnon mahdollisuudet lasten kuntoutuksessa

Miten vuorovaikutusta opitaan puussa kiipeämällä ja kuralätäkössä pomppimalla? Miten metsä vastaa, kun sinne huudetaan?

Luonto kutsuu lasta liikkumaan, tutkimaan, ihmettelemään ja toimimaan. Luontoympäristöllä tiedetään olevan myönteisiä vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Kun ympärillä on nähtävää, koettavaa ja ihmeteltävää, kuntoutuksen tavoitteet kiinnittyvät lapselle luontevaan ja motivoivaan toimintaan.

Puhu pihalla -esitys avaa näkökulmia siihen, miten luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan hyödyntää lasten kuntoutuksessa puheterapian näkökulmasta. Samalla se tarjoaa ajatuksia ja inspiraatiota kaikille lasten kanssa työskenteleville kuntoutuksen ammattilaisille, jotka haluavat astua terapiahuoneesta ulos luontoon.

Tule kuulemaan, miten luonnon hyvinvointivaikutukset ovat osana lasten kuntoutusta Puhu pihalla -konseptissa – ja poimi samalla ideoita omaan työhösi lasten kanssa.

KOULUTTAJA

Teppo Särkämö

Teppo Särkämö on taustaltaan psykologi ja aivotutkija, joka työskentelee Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa neuropsykologian professorina.

Yhdessä MART-tutkimusryhmänsä (https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/musiikki-ikaantyminen-ja-kuntoutus) kanssa Teppo tutkii musiikin kuntoutuksellista vaikuttavuutta ja aivomekanismeja sekä musiikin käyttöä terveen ikääntymisen edistäjänä.

Tepon osuus on ohjelmassa perjantaina: Musiikki yhdistää kehon ja mielen: Miten tätä voidaan hyödyntää kuntoutuksessa?

Puheenvuorossa esitellään mitä nykytutkimuksen valossa tiedetään siitä miten laajalti musiikkia käsitellään aivoissa ja miten voimakkaasti musiikki on yhteydessä emootioiden sekä kielellisten, kognitiivisten ja motoristen toimintojen säätelyyn ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi tarkastellaan yleisimpiä tapoja, joilla musiikkia sen eri muodoissaan (kuuntelu, soittaminen, laulaminen, tanssiminen) hyödynnetään erilaisten aivosairauksien, kuten aivoverenkiertohäiriöiden, aivovammojen ja muistisairauksien, kuntoutuksessa sekä esitellään mitä musiikkipohjaisen kuntoutuksen tehokkuudesta ja mekanismeista nykyään tiedetään.

KOULUTTAJA

Kristina Laaksonen

Kristina Laaksonen LT, Neurologian erikoislääkäri, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri

Kristinan osuus on ohjelmassa perjantaina: Liike muuttaa aivoja: Miten liikunta vaikuttaa mieleen ja toimintakykyyn?

kuvassa kristiina laaksonen hiukset sidottuina seisoo vihreän pensaan edessä päällään sininen paita

Kouluttaja

Erika Lindroos

Erika Lindroos on OCD:n erikoistunut kouluttaja, fysioterapeutti (YAMK), psykofyysinen fysioterapeutti ja OCD:n kokemusasiantuntija. Erikan työssä yhdistyvät vahva kliininen osaaminen, henkilökohtainen kokemus sekä ajantasainen tutkimustieto ja näyttöön perustuvat hoitomenetelmät. Hän on kehittänyt Bedrock-menetelmän, jossa OCD:n hoitoa lähestytään kokonaisvaltaisesti huomioiden myös kehon, hermoston ja tunteiden vuorovaikutus. Työotteessa korostuvat turvallisen hoitosuhteen rakentaminen sekä asiakkaan rohkea mutta myötätuntoinen haastaminen kohti epävarmuuden kohtaamista ja toipumista.”

Erika on mukana perjantain rinnakkaisohjelmassa: Kun jokin tuntuu olevan pielessä: OCD, kehollinen kokemus ja varmuuden hakeminen

Esityksessä tarkastellaan, miten keholliset kokemukset, epävarmuus ja turvan hakeminen liittyvät pakko-oireisuuteen ja sen ylläpitämiseen. Lisäksi käsitellään, miten OCD voi näyttäytyä kuntoutuksessa ja miten ammattilainen voi tukea asiakkaan toipumista vahvistamatta tahattomasti pakko-oireisuutta.

KOULUTTAJA

Leea Stenvall

Leea Stenvall on psykologi, integratiivinen aikuisten ja nuorten psykoterapeutti sekä Theraplay-terapeutti, -työnohjaaja ja -kouluttaja.

Leea on mukana perjantain rinnakkaisohjelmassa: Leikki on mahdollisuus säädellä kehoa ja mieltä – kaikenikäisillä

Kouluttaja

Päivi Pylvänäinen

Päivi Pylvänäinen on psykologi (PsT) ja tanssi-liiketerapeutti (MA in Creative Arts in Therapy), jonka erityisosaamista ovat aikuisten mielenterveys, masennuksen ja traumatisaation hoito sekä kehonkuvan tutkiminen kehollisten kokemusten ja liikkeen kautta.

Päivi on kiinnostuksen kohteena kuntoutusalalla on kehollisuuden tuominen mukaan ihmiskuvaan ja siihen, miten olemme suhteessa ympäristöön, toisiin ja itseemme. Kehotietoisuus, turvallisuus kehossa ja halu käyttää oman kehon tuottamaa informaatiota oman toiminnan viisaassa ohjaamisessa ovat asioita, joista meidän on kuntoutuksessa tärkeää kiinnostua yhä enemmän. Nämä ovat toimijuutemme ydinasioita.

Päivi on mukana perjantain rinnakkaisohjelmassa: Kehoälykkyys ja oman tempon löytäminen.

Älykkyyttä ei useinkaan ajatella kehoon liittyen, mutta tässä työpajassa esitellään kehoälykkyyden malli: 1) kehotietoisuus, 2) ihmisen tietämys siitä, miten keho toimii, mikä on keholle hyödyllistä, turvallista tai kehittävää ja 3) yhteistyö oman kehon kanssa.

Työpajassa tulokulmana ovat kehollisuus ja tanssi-liiketerapian menetelmät. Päivi kutsuu osallistujat tutkimaan kehollisuutta kunnioittaen jokaisen omaa kokemusta ja yhdistäen tutkimustietoa, kokemuksellisuutta ja vuorovaikutusta

Otamme oman tempon teemaksi, jonka kautta pääsemme itse liikkeellisesti havainnoimaan, miten kehotietoisuus ja yhteistyö kehon kanssa virittyvät. Miten keho reagoi eri tempohin: mikä on oma kokemus ja mikä on yleinen tieto tempon, ajan ja liikkeen rytmin vaikutuksesta kehoon ja mieleen. Työpaja yhdistää tietoa, liikettä ja keskustelua.

KOULUTTAJA

Mia Sarvanne

Mia Sarvanne on kolmen aikuisen lapsen äiti, kahden koiran ja kissan emäntä ja koulutukseltaan lastenpsykiatri ja kuvataideterapeutti. Mia on perehtynyt erityisesti valikoivan puhumattomuuden oirekuvaan ja hoitoon. Kehon ja mielen vuorovaikutus ja neurotiede ovat olleet hänelle myös tärkeitä kiinnostuksen kohteita jo pitkään, samoin kehityksellinen näkökulma: ihmisyyden ihmeellisyys ja kipupisteet sikiövaiheista alkaen.

Mia on mukana perjantain rinnakkaisohjelmassa: Kun virheiden tekemisen ja vuorovaikutuksen pelko lamaannuttaa kasvun ja kehityksen: miten löytää rohkeus oppia ja olla vuorovaikutuksessa itsensä ja toisten kanssa

Mia on käynyt paljon erilaisia koulutuksia, lukenut kirjoja ja kuunnellut luentoja etsiessään keinoja helpottaa äärimmäisiä pelkoja ja jähmettymistaipumusta. Siitä kaikesta hän ammentaa ajatuksia tähän Kuntoutus NYT esitykseen.

Kouluttaja

Annukka Moilanen

Annukka Moilanen on toimintaterapeutti, ASI®-terapeutti, psykofyysinen toimintaterapeutti ja SOS Feeding -terapeutti, jolla on yli 20 vuoden työkokemus. Hän on erikoistunut aistitiedon käsittelyyn, psykofyysiseen toimintaterapiaan sekä syömisvaikeuksien kuntoutukseen. Annukkaa kiinnostaa erityisesti se, miten kehon viestit, tapa käsitellä aistimuksia ja turvan tunne vaikuttavat toimintakykyyn arjessa.

Annukka on mukana perjantain rinnakkaisohjelmassa: Kun syöminen ei tunnu turvalliselta: kehon viestit syömisen haasteissa

Syömisen haasteissa ei aina ole kyse siitä, ettei asiakas haluaisi tai pystyisi syömään. Joskus keho ja mieli ovat oppineet, ettei syöminen tunnu turvalliselta. Esityksessä tarkastellaan kehon ja mielen yhteyttä syömisen haasteisiin sekä interoseption merkitystä syömisessä. Tutustut myös käytännönläheiseen Safety first – lähestymistapaan, jossa syömisen tukeminen ja ruokavalion laajentaminen alkaa turvallisuuden tunteen vahvistamisesta.