Suomessa väestö ikääntyy vauhdilla, ja keskustelu kuntoutuksen roolista käy kuumana. Onko järkevää sijoittaa aikaa ja resursseja kuntoutukseen, kun toimintakyky väistämättä jossain vaiheessa heikkenee? Vai onko kyse juuri siitä työstä, jolla turvataan laadukas ja merkityksellinen elämä loppuun saakka?
Näitä kysymyksiä pohtii tässä artikkelissa Talvikki Ranta-Ylitalo, palvelujohtaja ja väitöskirjatutkija, joka työskentelee ikääntyvien kuntoutuksen ja hyvinvointia tukevan toiminnan parissa. Hänellä on lisäksi fysioterapeutin koulutus ja monipuolinen työhistoria sote-alalta ja musiikin maailmasta. Musiikki on hänelle yhä voimakas työkalu – myös kuntoutuksessa.
“Kun puhutaan ikääntyvien kuntoutuksesta, olemme moniulotteisen asian äärellä. Vaikka itse olen fysioterapeutti, en voi katsoa asioita vain fyysisen toimintakyvyn näkökulmasta. On katsottava, miten ihminen huomioidaan kokonaisuutena toimintaympäristössään ja kohdataan – sillä on aivan valtava merkitys. Kohtaamisissa ja vuorovaikutuksessa luodaan vaikuttavuus. Se toimii kuntoutuksenkin perustana.”
Toimintakyky on kokonaisuus, ei vain fyysistä kuntoa
Toimintakyky on moniulotteinen kokonaisuus: arjessa toimimista, päätöksentekoa, vuorovaikutusta ja osallistumista. Fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen ja kognitiivinen toimintakyky kietoutuvat toisiinsa, ja yhden heikentyminen voi näkyä nopeasti muissa.
”Toimintakyky on kykyä tehdä asioita, olla vuorovaikutuksessa ja tehdä päätöksiä omassa arjessa. Ihminen on toimija, ei kohde, jonka puolesta asioita tehdään. Ja kun yksi osa-alue rapistuu – oli se fyysinen tai vaikka kognitiivinen – se voi heijastua nopeastikin muihin. Siksi tarvitsemme kokonaisvaltaista otetta.”
Kannattaako ikääntyvien kuntoutus?
Ranta-Ylitalo vastaa tähän kysymykseen empimättä: “Totta kai kannattaa. Jos emme kuntouta, se näkyy elämänlaadussa, terveydentilassa ja siinä, kuinka nopeasti toimintakyky heikkenee. Silloin tarvitaan lisää palveluja ja apua paljon nopeammin. Kun löydämme ihmisen omat voimavarat ja kiinnostuksen kohteet, kuntoutuksesta voi tulla jopa hauskaa ja voimaannuttavaa. Ei niin, että ‘nyt treenataan etureidet kuntoon’, vaan että ‘nyt sinä saat takaisin voiman nousta portaat ja hoitaa arjen askareet itsenäisesti’.”
Kuntoutus on moniammatillinen prosessi, jossa yhdistyvät fyysiset harjoitteet, arjen aktivointi, sosiaalinen vuorovaikutus ja yksilölliset motivaatiotekijät sekä terveyden- ja sairaanhoito. On tärkeää tunnistaa ihmisen kuntoutuspotentiaali ja se, että voimavarat ovat erilaisia ihmisten välillä. Esimerkiksi joillain motivaattorina liikuntaan voi toimia musiikki, joka aktivoi motorista aivokuorta, mikä puolestaan voi helpottaa liikkeen tuottamista.
Myytti: “Siinä iässä ei enää kannata”
Ikääntyneiden kuntoutusta on Ranta-Ylitalon mukaan pitkään vähätelty jopa ammattilaisten keskuudessa. Sitä on pidetty vähemmän kiinnostavana erikoisalana, mikä on vaikuttanut resursseihin ja asenteisiin kentällä.
Kuntoutuksen hyöty voi olla merkittävä jopa silloin, kun fyysinen toimintakyky ei enää paranisi. Jo sosiaalinen vuorovaikutus ja osallisuuden kokemus voivat parantaa elämänlaatua tuntuvasti.
“Monesti ajatellaan, että mitä hyötyä enää on. Mutta jos katsotaan ihmisen näkökulmasta, hyöty voi olla valtava, vaikka fyysinen toimintakyky ei kehittyisi lainkaan. Sosiaalinen vuorovaikutus ja tunne siitä, että on toimijana omassa elämässään, ovat valtavan tärkeitä. Meillä ammattilaisilla on vastuu nähdä myös tämä puoli osana kuntouttavaa toimintaa.”
Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet
Kun väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa, kuntoutukseen on löydettävä tehokkaampia ja yksilöllisempiä tapoja toimia. Ranta-Ylitalo näkee kolme keskeistä kehityssuuntaa:
- Ennaltaehkäisevä työ – kuntoutusta ei pidä aloittaa vasta, kun toimintakyky on jo heikentynyt tai pahimmassa tapauksessa romahtanut.
- Teknologian hyödyntäminen – apuvälineet ja teknologiset ratkaisut voivat täydentää ihmistyötä, ei kuitenkaan korvata sitä.
- Yksilöllinen kuntoutus – “keskiarvokuntoutus” on parempi kuin ei mitään, mutta paras vaikuttavuus syntyy, kun kuntoutus rakentuu kuntoutujan omista lähtökohdista ja voimavaroista.
Kunnioitus ja arvostus ohjaavat työtä
Ikäihmiset ovat rakentaneet yhteiskuntamme. Siksi Ranta-Ylitalo toivoo, että heitä kohdeltaisiin arvostavasti – ei taakkana tai kulueränä, vaan ihmisinä, joilla on oikeus hyvään elämään.
“Välillä tuntuu, että yleinen keskustelu on sellaista, että ikäihmiset ovat vain kustannus. Mutta he ovat ihmisiä, jotka ovat rakentaneet tämän yhteiskunnan ja mahdollistaneet sen, että me elämme nyt tässä. Jokaisella on oikeus hyvään elämään, missä tahansa elämänvaiheessa. Se, miten me kohtaamme ja olemme läsnä, vaikuttaa valtavasti. Jo pienikin hetki voi olla suuri asia ikäihmisen elämässä.”
Jos Ranta-Ylitalo saisi päättää, hän panostaisi voimakkaasti ennaltaehkäisevään kuntoutukseen. Kun kuntoutus alkaa ajoissa, voidaan ehkäistä vammoja, hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä ja tukea itsenäisyyttä – mikä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävää.
Vieraskynässä: Talvikki Ranta-Ylitalo, palvelujohtaja ja väitöskirjatutkija
Katso tulevat Ikääntyneiden kuntoutuksen koulutukset Koulutuskalenterista!
