Hae
Kategoriat
tammikuu 21, 2020

Kuntoutumisprosessi terapeuttisesta kuminauhajumpasta voimaharjoittelun maastavetoon

Fysioterapian eteneminen low load tasolta high load tasolle – Kuntoutumisprosessi terapeuttisesta kuminauhajumpasta voimaharjoittelun maastavetoon

Miksi manuaalinen terapia ja terapeuttinen harjoittelu eivät aina riitä?

Fysioterapeuttinen tutkiminen, kliininen päättely, terapeuttinen harjoittelu sekä manuaalinen terapia ovat fysioterapian peruselementit. Kun niiden keinot on käytetty loppuun tai kuntoutumisprosessi on niin pitkällä, että on aika siirtyä vaativaan harjoitteluun voimaharjoittelun, liikekontrollin ja valmennuksellisen näkökulman (palautuminen, ravitsemus, harjoittelun ohjelmointi ja mentaalivalmennus) ymmärtämisen merkitys kasvaa.

Voimaharjoittelun yhdistäminen fysioterapiaan on merkityksellistä fyysisesti kuormittavaa työtä tekevien asiakkaiden kohdalla, jotta kipuvaiheen jälkeen paluu raskaaseen työhön on mahdollista ja turvallista. Voimaharjoittelu osana fysioterapiaa on oleellista terveysliikkujan, kuntoliikkujan, kuntourheilijan ja urheilijan kohdalla, jotta fysioterapiassa terapeuttisen harjoittelun ja manuaalisen käsittelyn avulla saadut tulokset säilyvät fysioterapian päätyttyä ja asiakkaan palattua normaaliin arkeensa ja harrastuksiinsa.

Voimaharjoittelun ja terapeuttisen harjoittelun yhdistämisessä on kysymys osaamisesta jota liikunta-alan ammattilaisilla ei voi olla, koska siihen liittyy vahva fysioterapeuttinen ammattitaito. Tämä on osaamisalue, josta on tällä hetkellä fysioterapian kentällä pulaa. Asiakkaat saavat hyvää fysioterapiaa akuuttiin kipuun, mutta ohjaus ei aina siirry heidän fyysisesti kuormittavaan työhönsä tai harrastuksiinsa asti.

Milloin voimaharjoittelu kannattaa liittää osaksi fysioterapiaan?

Maksimivoima harjoittelu jaetaan hypertrofiseen eli lihaksen kasvuun tähtäävään ja hermostolliseen eli voiman tuoton lisäämiseen tähtäävään harjoitteluun. Fysioterapeutin kannattaa pitää näitä molempia mukana asiakkaan kuntoutuksessa.

Hypertrofisella harjoittelulla on paikkansa muun muassa post operatiivisessa kuntoutuksessa sekä gerastenian ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Tällaisissa tilanteissa harjoituksen kohdistaminen juuri halutulle lihakselle tai tarkimmillaan lihaksen osalle on merkittävä osa fysioterapiaa.

Luomajoen ja O`Sullivanin mukaan yli 90 prosenttia alaselkäkivusta on epäspesifiä kipua. Liikekontrollin ja voimaharjoittelun yhdistäminen saattaa olla erittäin merkittävä osa asiakkaan työ- ja toimintakyvyn paranemista epäspesifin alaselkäkivun kuntoutuksessa.  Asiakkaan on tärkeää oppia millaisissa tilanteissa terapeuttisen harjoittelun (low load) keinoin opittu liikekontrolli on tarpeen siirtää arjessa tapahtuvaan vaativaan kuormitukseen tai voimaharjoitteluun (high load) ja milloin sillä ei ole merkitystä. Tämän sisäistäminen lisää asiakkaan pystyvyyden tunnetta ja vähentää pelko-välttämiskäyttäytymistä sekä katastrofisaatiota.

Miten voimaharjoittelu sisällytetään osaksi fysioterapiaa?

Fysioterapiassa kivun haitatessa harjoittelua liikekontrollin yhdistäminen voimaharjoitteluun saattaa olla ensiarvoisen tärkeää kuntoutumisen tuloksellisuutta ajatellen. Low load harjoittelu muuntuu kuntoutumisprosessin aikana asteittain high load harjoitteluun harjoitusliikkeitä, liiketekniikoita, intensiteettiä, volyymia sekä frekvenssiä muuttamalla. Ravintoa, palautumista ja mentaalipuolta korostavan valmennuksellisen näkökulman kulkiessa asiakkaan tarpeen mukaisella tasolla fysioterapiaprosessin rinnalla tulokset ovat kokonaisvaltaisempia.

Kehittävän voimaharjoittelun pääperiaatteet ovat nousujohteisuus, ärsykkeen vaihtelu 4-8 viikon välein, tavoitespesifisyys ja yksilöllisyys. Harjoitusärsykkeen tulee olla sellainen, että elimistö joutuu sopeutumaan uuteen. Elimistön adaptaatioprosessiin vaikuttaa merkittävästi ravitsemus ja palautuminen. Adaptaatioprosessi on tärkeää, koska vain sen myötä tapahtuu voimaharjoittelun harjoitusvaste eli kehittyminen.

Voimaharjoittelussa nousujohteisuus tarkoittaa intensiteetti- eli kuormaprogressiota, volyymi- eli määräprogressiota ja liikenopeusprogressiota. Ärsykkeen vaihtelu 4-8 viikon välein pitää sisällään käytettävien liikkeiden variaation, tavoitteen mukaiset ohjelmointimallit sekä intensiteetin, volyymin ja frekvenssin vaihtelut.

Tavoitespesifisyyteen liittyy priorisoitavat lihasryhmät, käytettävät lihastyötavat, valitut liikkeet ja liikemallit, mahdollinen liikekontrollin huomioiminen, voimantuottosuunnat, nivelkulmat ja voimantuottajat. Yksilöllisyyden merkitys on voimaharjoittelussa yhtä suuri kuin fysioterapiassakin. Harjoittelun yksilöllisyys rakentuu asiakkaan harjoitustaustan, harjoitteluresurssien, kuntotason, kiputilanteen ja yleisen terveystilanteen mukaan.

Mitä fysioterapeutti tai työfysioterapeutti saa koulutuksesta?

Fysioterapeutin on oleellista osata ohjata ja toteuttaa itse voimaharjoitteiden polku low load tasolta high load tasolle eli terapeuttisesta harjoittelusta vaativaan voimaharjoitteluun. Tällöin hän pystyy toteuttamaan monipuolista fysioterapiaa, jossa asiakkaan ohjaus ulottuu kokonaisvaltaiseen liikkeen ohjaamiseen sekä vaativankin voimantuoton ohjaamiseen.

Huhtikuussa Kuntoutuskouluttajat järjestävät koulutuksen Voimaharjoittelu osana fysioterapiaa. Koulutuksessa käymme läpi fysioterapian etenemisprosessia kipuvaiheesta manuaalisen fysioterapian ja low load harjoittelun kautta high load harjoitteluun. Osallistuja saa koulutuksesta ymmärryksen sekä käytännön työkaluja voimaharjoittelun hyödyistä osana kipukuntoutusta, post operatiivista kuntoutusta sekä gerastenian ennaltaehkäisyä.

Katso koulutuksen tiedot tästä: Voimaharjoittelu osana fysioterapiaa 4.-5.4.2020


Kategoriat